Prologi: Kohti uutta siirtokuntaa by Tre-Funk III Lyrics

Kukaan ei olisi uskonu, että meitä tarkkailtiin syvältä avaruudesta ja juuri hetkellä kun koko maapallo oli sinkoutumassa pois radaltaan
Meistä oltiin huolissaan, ja syystäkin
Elettiin kovia aikoja: pohjavedet oli juotu ja oluet loppu, valomerkki välähti, onnenonkijat tyrkättin lankulle kävelemään, kansainvaellukset harhailivat maita ja mantuja ristiin rastiin, leireissä asuttiin vuosikymmeniä kolmimetristen muurien takana, graffiteihin ei ollut enää varaa, mielenosoittajat katosivat maan alle, eläkeläiset keräilivät avaruusromua metsiköistä pahan päivän varalle, kädettömät taskuvarkaat vohkivat tietoliikennekaapelit ja hotkivat kaiken sähkön, virkamiehet pidättelivät henkeään ilmiantopuhelimissa, kunnes tuupertuivat kasaan
Pahaenteinen hämärä levisi viimeisiin reservaatteihin jaa lopulta jätettiin ydinvoimalat oman onnensa nojaan, kuin tuulimyllyt Don Quijoten hyökkäysten armoille, valtamerten mainingit hyytyivät muovin ja öljyn painosta, metsät kuolivat janoon, kuten eläintarhoista karanneet eläimetkin...
Homma karkasi käsistä
Perättömät uutiset tuottivat unettomia öitä, vanhat, sukupuuttoon kuolleet profeetat heräsivät henkiin, koko taivaankannen teknosfääri punertui liekkeihin, iski tukahduttava kuumuus
Ja viimein me päätimme jättää tämän radonin ahmaiseman, uraanin polttaman, litiumin sulattaman planeetan ja karata matkaan kohti uutta siirtokuntaa…