Siell on kauan jo kukkineet omenapuut by Toivo Kuula Lyrics
Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut
Siell' on siintävät seljat ja salmien suut
Siell' on vihreät metsät ja mäet
Siell' on vilposet illat ja varjokas koi
Siell' on lintujen laulu, mi lehdossa soi
Siell' on kaihoja kukkuvat käet
Mun on mieleni nääntyä ikävään
Kun tiedän, kun tiedän ma kaiken tään
Ja ma kaihoten kaipaan sinne
Ja mun sieluni silmin ma nään sen näyn
Salot, vihreät metsät, jos katuja käyn
Jos kuljen, jos kätkeyn minne
Ja mun huoneeni käynyt on ahtahaks
Ja sen ilma niin kumman painavaks
Ja ma syömmessä toivon jo salaa:
Tulis syksy ja metsät ne vihreät veis
Tulis talvi ja lumin ne peitteleis --
Kai silloin mun rauhani palaa!
Siell' on siintävät seljat ja salmien suut
Siell' on vihreät metsät ja mäet
Siell' on vilposet illat ja varjokas koi
Siell' on lintujen laulu, mi lehdossa soi
Siell' on kaihoja kukkuvat käet
Mun on mieleni nääntyä ikävään
Kun tiedän, kun tiedän ma kaiken tään
Ja ma kaihoten kaipaan sinne
Ja mun sieluni silmin ma nään sen näyn
Salot, vihreät metsät, jos katuja käyn
Jos kuljen, jos kätkeyn minne
Ja mun huoneeni käynyt on ahtahaks
Ja sen ilma niin kumman painavaks
Ja ma syömmessä toivon jo salaa:
Tulis syksy ja metsät ne vihreät veis
Tulis talvi ja lumin ne peitteleis --
Kai silloin mun rauhani palaa!