Tuulimylly by Timo Pieni Huijaus Lyrics
Kai se on pakko laittaa piste tälle jutulle
Vietiin se Dänin kaa eka pohjalle; sen jälkeen me vietiin se Asan kaa vuorille
Nyt se on kai näin, et kolmas kerta toden sanoo, Timo
Se oli kaunis nuori nainen, kaikki ulkosesti kunnos. Silti pienen tytön mentävä reikä omassatunnossa
Isänsä kuoltua vain äitipuoli jäi tueks, ehjä perhe ja psyyke iltapäiväuneks
Masennus ja ahdistus puoles vuodes kuvaan, mielialalääkkeet sai taas rakastumaan
Sul on noi pillerit, vedä neki helttaan. Tee takapihastasi sirkusteltta
No lanttumaakari on elämäsi sankari. Sinne meni itsetunto, kohta selkärankaki
Ystäviltään salas omaan pilvilinnaan palas. Mietti vaan menneisyyttä, jota ei saa takas
Elämä niin rakas, on välillä niin raskasta. Missä auttava käsi, nostajasi pakas?
Pieni tyttö ei käsitä millään, et sitä sanotaan elämäks, kun kaikki kuolee ympärillä
Ei kukaan luvannu, et tää ois helppoo, ei kukaan mua kanna, ei kanna
Oon luonnostani hullu ja voin kertoo, ei mua lääkkeet paranna, paranna
Oon laulanu tän pohjaan ja huutanu tän vuoriin, eikä tää tuuli enää myrskyksi ylly
Ei tainnu olla mulle tarkotettu tämä luoti, taistelussa minä vastaan tuulimylly
No sanotaan vaik Pekaks, kunnon lähiöelvis, duunistaki selvis jos muisti hakee twelvin
Julkisis matkusti ovel tärisevä aave, sälätön viikonloppu, kaukainen haave
Elämä rakas niin raskasta. Kiinalaisen lääketieteen mukaan viha on peräisin maksasta
Onks se yhteiskunnan vai ihmisen luonnossa, kun Pekan avunhuuto tuli Waltherin muodossa
Walther ampu ylisuojelusenkelin syliin. Sun pitää puhuu, onks sul kaikki hyvin?
Ja syytön veri läpi lehdensivun roisku. Mä syytän mediaa, et tällänenki toistuu
Kauhukuvil mässäily antaa vaan ideoit. Alkosta kossuu, netist itsemurhavideoit
Mut pelkoa pelätään, siks mieluumin annan; tien elämään, kun vien elämän
Ei kukaan luvannu, et tää ois helppoo, ei kukaan mua kanna, ei kanna
Oon luonnostani hullu ja voin kertoo, ei mua lääkkeet paranna, paranna
Oon laulanu tän pohjaan ja huutanu tän vuoriin, eikä tää tuuli enää myrskyksi ylly
Ei tainnu olla mulle tarkotettu tämä luoti, taistelussa minä vastaan tuulimylly
No kuokka kädes kaalimaassa seison alati vaik, puin sanat huntuun niin ite olin alasti
Paheisiin koukuttava stadimetropoli, harva edes tajus kuinka vakavaa se oli
Mut uskoin, että kestän kaiken minkä ite tuotin, ja mielenterveysongelmist tein suomiräpis muodin
Oisko tässä yhteys päihteisiin sittenkin? Muut osottaa yhteiskuntaa, mä osotan itteeni
Kautta likaisten varpaiden psyketranssien, kun nykyään kuljen ruuhkastadin läpi vaikka tanssien
Mielenlujuus, en lääkkeisiin kumarru, kun tässä oravanpyöräs ei toimi jarrut
Ja penkkiki spragaa, must tuntuu, että kaikki jotka halus taistella vastaan jo sopeutui tai skagaa
On ryhdyttävä talkoisiin, kun yksinäiset sanat putoilee suusta ja kuolee meidän jalkoihin
Ongelmat pitää ajois tajuta, toiset pitää tätä sosiaalipornona, mä pidän apuna
Tää kaikki omist kokemuksist lähti. Jos et usko, oon sulle sosiaalipornotähti
Enkä voi sanoo etten mitään kadu, mielenterveysongelmat on yllättävän monelle viel tabu
Mut vahva ihminen näyttää myös huolen. Mieluumin toi pistää sua silmään ku suoneen
Ja uskon, et oon nykyään rehellisempi, ainaki itselleni, koska-a
Tästäkin selviytyy, sitä on elämä; oon siitä esimerkki, ja vielä elävä
Ei kukaan luvannu, et tää ois helppoo, ei kukaan mua kanna, ei kanna
Oon luonnostani hullu ja voin kertoo, ei mua lääkkeet paranna, paranna
Oon laulanu tän pohjaan ja huutanu tän vuoriin, eikä tää tuuli enää myrskyksi ylly
Ei tainnu olla mulle tarkotettu tämä luoti, taistelussa minä vastaan tuulimylly
Vietiin se Dänin kaa eka pohjalle; sen jälkeen me vietiin se Asan kaa vuorille
Nyt se on kai näin, et kolmas kerta toden sanoo, Timo
Se oli kaunis nuori nainen, kaikki ulkosesti kunnos. Silti pienen tytön mentävä reikä omassatunnossa
Isänsä kuoltua vain äitipuoli jäi tueks, ehjä perhe ja psyyke iltapäiväuneks
Masennus ja ahdistus puoles vuodes kuvaan, mielialalääkkeet sai taas rakastumaan
Sul on noi pillerit, vedä neki helttaan. Tee takapihastasi sirkusteltta
No lanttumaakari on elämäsi sankari. Sinne meni itsetunto, kohta selkärankaki
Ystäviltään salas omaan pilvilinnaan palas. Mietti vaan menneisyyttä, jota ei saa takas
Elämä niin rakas, on välillä niin raskasta. Missä auttava käsi, nostajasi pakas?
Pieni tyttö ei käsitä millään, et sitä sanotaan elämäks, kun kaikki kuolee ympärillä
Ei kukaan luvannu, et tää ois helppoo, ei kukaan mua kanna, ei kanna
Oon luonnostani hullu ja voin kertoo, ei mua lääkkeet paranna, paranna
Oon laulanu tän pohjaan ja huutanu tän vuoriin, eikä tää tuuli enää myrskyksi ylly
Ei tainnu olla mulle tarkotettu tämä luoti, taistelussa minä vastaan tuulimylly
No sanotaan vaik Pekaks, kunnon lähiöelvis, duunistaki selvis jos muisti hakee twelvin
Julkisis matkusti ovel tärisevä aave, sälätön viikonloppu, kaukainen haave
Elämä rakas niin raskasta. Kiinalaisen lääketieteen mukaan viha on peräisin maksasta
Onks se yhteiskunnan vai ihmisen luonnossa, kun Pekan avunhuuto tuli Waltherin muodossa
Walther ampu ylisuojelusenkelin syliin. Sun pitää puhuu, onks sul kaikki hyvin?
Ja syytön veri läpi lehdensivun roisku. Mä syytän mediaa, et tällänenki toistuu
Kauhukuvil mässäily antaa vaan ideoit. Alkosta kossuu, netist itsemurhavideoit
Mut pelkoa pelätään, siks mieluumin annan; tien elämään, kun vien elämän
Ei kukaan luvannu, et tää ois helppoo, ei kukaan mua kanna, ei kanna
Oon luonnostani hullu ja voin kertoo, ei mua lääkkeet paranna, paranna
Oon laulanu tän pohjaan ja huutanu tän vuoriin, eikä tää tuuli enää myrskyksi ylly
Ei tainnu olla mulle tarkotettu tämä luoti, taistelussa minä vastaan tuulimylly
No kuokka kädes kaalimaassa seison alati vaik, puin sanat huntuun niin ite olin alasti
Paheisiin koukuttava stadimetropoli, harva edes tajus kuinka vakavaa se oli
Mut uskoin, että kestän kaiken minkä ite tuotin, ja mielenterveysongelmist tein suomiräpis muodin
Oisko tässä yhteys päihteisiin sittenkin? Muut osottaa yhteiskuntaa, mä osotan itteeni
Kautta likaisten varpaiden psyketranssien, kun nykyään kuljen ruuhkastadin läpi vaikka tanssien
Mielenlujuus, en lääkkeisiin kumarru, kun tässä oravanpyöräs ei toimi jarrut
Ja penkkiki spragaa, must tuntuu, että kaikki jotka halus taistella vastaan jo sopeutui tai skagaa
On ryhdyttävä talkoisiin, kun yksinäiset sanat putoilee suusta ja kuolee meidän jalkoihin
Ongelmat pitää ajois tajuta, toiset pitää tätä sosiaalipornona, mä pidän apuna
Tää kaikki omist kokemuksist lähti. Jos et usko, oon sulle sosiaalipornotähti
Enkä voi sanoo etten mitään kadu, mielenterveysongelmat on yllättävän monelle viel tabu
Mut vahva ihminen näyttää myös huolen. Mieluumin toi pistää sua silmään ku suoneen
Ja uskon, et oon nykyään rehellisempi, ainaki itselleni, koska-a
Tästäkin selviytyy, sitä on elämä; oon siitä esimerkki, ja vielä elävä
Ei kukaan luvannu, et tää ois helppoo, ei kukaan mua kanna, ei kanna
Oon luonnostani hullu ja voin kertoo, ei mua lääkkeet paranna, paranna
Oon laulanu tän pohjaan ja huutanu tän vuoriin, eikä tää tuuli enää myrskyksi ylly
Ei tainnu olla mulle tarkotettu tämä luoti, taistelussa minä vastaan tuulimylly