Niin isol ku mahtuu by Timo Pieni Huijaus Lyrics
Jee, Timo, aa
Se lähti ideoista kasaantumaan. Mulla oli vaan sellanen olo vatsast, et
Pitää jättää historiankirjaan oma kuva. Eikä tää kaupunki anna mulle patsast, joten
Kaikki pensseleistä kannuihin mä mukaan otin, ja Stadin keskustasta löysin täydellisen spotin
Stokkan seinään niin isol ku mahtuu, niin isol ku mahtuu
No oli sunnuntaiaamu ja kello varmaan kuus, mut siitä viis, korvis soi työmiehen blues
Leiri päällä kellon, lateksit alle telon. Kädessä ekat lekat, parfyyminä Belton
Pohjaks vaan kirosanoi ja päällimmäiset tunteet, kun tikkukirjaimilla kiipeilin tuntei
Harakanvarpaista kauniiseen kaunoon ku puujalkavitseillä mä täyttelin aukkoi
Ajatuksista hyvät, pahat ja rumat. Sydämen sisään piirsin mun ekat muistikuvat
Isovanhemmat alas, kumpuavat juuret. Sain isältä nää korvat ja äidiltä nää huulet
Ikkunoita nousin, olin jo olkapäällä. Nyt Stokkan seinäs on jo puol torsoo
Nyrkkiin kirjotin "Velkala" ja (?). Rintaan piirsin Stadin ja selkään koko Porvoon
Mä haluun painaa kädestäni jäljen, ennen ku täältä lähden. Niin isol ku mahtuu
Aion jättää historiankirjaan kuvan musta, sanoilleni kuvitusta. Niin isol ku mahtuu
Tää on mun henkireikä, siks valuu vana seinään. Olen vapaa. Niin isol ku mahtuu
Kromiblokit, tunnelit tai sunnuntaiburnerit on tarkotus tehdä. Niin isol ku mahtuu
No auringon noustessa maalaan Stadiin kultaset katot, lukion naulakot, homehtuneet matot
Seuraavaks ois kasvot ja Valuutalta vinkki: Dove-purkki, pesusieni ja Inferno Inkki
Vaik kunnolla valuu, ei mene pieleen suu, ku suupielet niin korkeel, et tarvitsen tikapuut
Viikset on tyylit, posket pullottaa partaa. Toliini nopeella, piirrän saaristokarttaa
Tää koko kaupunki on mulle tyhjä kangas. Mersumyyjän hymypuhees loistaa kultahammas
Toinen silmä R, toinen vaakuna C. Toiseen korvaan piru, toiseen A sydän T
Otsaan lapsuuden haava, ylhäällä hiuksii rajaamas Göstan, Juicen ja Baddingin naamat
Loppuun vielä tägit, vaik jäisin tästä velkaa niin seisoopahan seinässä jumalaton Snellman
Mä haluun painaa kädestäni jäljen, ennen ku täältä lähden. Niin isol ku mahtuu
Aion jättää historiankirjaan kuvan musta, sanoilleni kuvitusta. Niin isol ku mahtuu
Tää on mun henkireikä, siks valuu vana seinään. Olen vapaa. Niin isol ku mahtuu
Kromiblokit, tunnelit tai sunnuntaiburnerit on tarkotus tehdä. Niin isol ku mahtuu
Tukotan kengät ja takit, sporan ylänakit, kahen minan piissit, yhen linjan throw upit
Tää luovuus tuli kai himast. En oo peinttari tai muusikko, kutsu mua katutaiteilijaks
Annan tän taiteen antaa iholle kananlihan. Rakastan raiteenvartta ja jokaista ratapihaa
Kiskot on ku liskot jotka muuttaa väriään. Adrenaliinirushi lisää mun sydämen tärinää
Ilman väriä käsien ei kuumees parannu. Enkä käytä käsineit, mä haluun tuntee kannun
Visiot on suuret ja puhuvat on kädet, siks mä huudan jotta kuulen ja tukotan jotta näen
Sinetöidyt huulet enkä keksi tarinoit, meiläpäin Brutus ehkä laulaa, muttei todellakaan vasikoi
Ei nouse hattu niille turhille ukottajille, mut kumarran kunnon tukottajille, word
Mä haluun painaa kädestäni jäljen, ennen ku täältä lähden. Niin isol ku mahtuu
Aion jättää historiankirjaan kuvan musta, sanoilleni kuvitusta. Niin isol ku mahtuu
Tää on mun henkireikä, siks valuu vana seinään. Olen vapaa. Niin isol ku mahtuu
Kromiblokit, tunnelit tai sunnuntaiburnerit on tarkotus tehdä. Niin isol ku mahtuu
Se lähti ideoista kasaantumaan. Mulla oli vaan sellanen olo vatsast, et
Pitää jättää historiankirjaan oma kuva. Eikä tää kaupunki anna mulle patsast, joten
Kaikki pensseleistä kannuihin mä mukaan otin, ja Stadin keskustasta löysin täydellisen spotin
Stokkan seinään niin isol ku mahtuu, niin isol ku mahtuu
No oli sunnuntaiaamu ja kello varmaan kuus, mut siitä viis, korvis soi työmiehen blues
Leiri päällä kellon, lateksit alle telon. Kädessä ekat lekat, parfyyminä Belton
Pohjaks vaan kirosanoi ja päällimmäiset tunteet, kun tikkukirjaimilla kiipeilin tuntei
Harakanvarpaista kauniiseen kaunoon ku puujalkavitseillä mä täyttelin aukkoi
Ajatuksista hyvät, pahat ja rumat. Sydämen sisään piirsin mun ekat muistikuvat
Isovanhemmat alas, kumpuavat juuret. Sain isältä nää korvat ja äidiltä nää huulet
Ikkunoita nousin, olin jo olkapäällä. Nyt Stokkan seinäs on jo puol torsoo
Nyrkkiin kirjotin "Velkala" ja (?). Rintaan piirsin Stadin ja selkään koko Porvoon
Mä haluun painaa kädestäni jäljen, ennen ku täältä lähden. Niin isol ku mahtuu
Aion jättää historiankirjaan kuvan musta, sanoilleni kuvitusta. Niin isol ku mahtuu
Tää on mun henkireikä, siks valuu vana seinään. Olen vapaa. Niin isol ku mahtuu
Kromiblokit, tunnelit tai sunnuntaiburnerit on tarkotus tehdä. Niin isol ku mahtuu
No auringon noustessa maalaan Stadiin kultaset katot, lukion naulakot, homehtuneet matot
Seuraavaks ois kasvot ja Valuutalta vinkki: Dove-purkki, pesusieni ja Inferno Inkki
Vaik kunnolla valuu, ei mene pieleen suu, ku suupielet niin korkeel, et tarvitsen tikapuut
Viikset on tyylit, posket pullottaa partaa. Toliini nopeella, piirrän saaristokarttaa
Tää koko kaupunki on mulle tyhjä kangas. Mersumyyjän hymypuhees loistaa kultahammas
Toinen silmä R, toinen vaakuna C. Toiseen korvaan piru, toiseen A sydän T
Otsaan lapsuuden haava, ylhäällä hiuksii rajaamas Göstan, Juicen ja Baddingin naamat
Loppuun vielä tägit, vaik jäisin tästä velkaa niin seisoopahan seinässä jumalaton Snellman
Mä haluun painaa kädestäni jäljen, ennen ku täältä lähden. Niin isol ku mahtuu
Aion jättää historiankirjaan kuvan musta, sanoilleni kuvitusta. Niin isol ku mahtuu
Tää on mun henkireikä, siks valuu vana seinään. Olen vapaa. Niin isol ku mahtuu
Kromiblokit, tunnelit tai sunnuntaiburnerit on tarkotus tehdä. Niin isol ku mahtuu
Tukotan kengät ja takit, sporan ylänakit, kahen minan piissit, yhen linjan throw upit
Tää luovuus tuli kai himast. En oo peinttari tai muusikko, kutsu mua katutaiteilijaks
Annan tän taiteen antaa iholle kananlihan. Rakastan raiteenvartta ja jokaista ratapihaa
Kiskot on ku liskot jotka muuttaa väriään. Adrenaliinirushi lisää mun sydämen tärinää
Ilman väriä käsien ei kuumees parannu. Enkä käytä käsineit, mä haluun tuntee kannun
Visiot on suuret ja puhuvat on kädet, siks mä huudan jotta kuulen ja tukotan jotta näen
Sinetöidyt huulet enkä keksi tarinoit, meiläpäin Brutus ehkä laulaa, muttei todellakaan vasikoi
Ei nouse hattu niille turhille ukottajille, mut kumarran kunnon tukottajille, word
Mä haluun painaa kädestäni jäljen, ennen ku täältä lähden. Niin isol ku mahtuu
Aion jättää historiankirjaan kuvan musta, sanoilleni kuvitusta. Niin isol ku mahtuu
Tää on mun henkireikä, siks valuu vana seinään. Olen vapaa. Niin isol ku mahtuu
Kromiblokit, tunnelit tai sunnuntaiburnerit on tarkotus tehdä. Niin isol ku mahtuu