Angervotien ajattelija by Pyhimys Lyrics
[Verse 1]
Mä tulin kunnailta, mannut jäi taa
Suolanen sade kulmat kurtistaa
Ja ku tammen takaa, feromoni, ekstaasi
Näppäilen kieltäni, kitalaki plektrani
Taas kerran sohvalle soikion suljin
Sydämeni sirpaleiden reittiä kuljin
Ja säkäl säpäleistä ehjäksi saan taas
Murran puolet valmiista hedelmävaakaan
Annan sulle painavamman palasen
Paan oikeeseen käteeni vasemman lapasen
Angervotiel en enää yksinkää oo yksin
Ei mul oo yhtään mitään, voinko kanssas jakaa sen?
En omista omaisuuttani, se omistaa mut
Painajaisten rajalla pahimpia on aamut
Se on usvaa, uni on vaan mustaa, kuvitelma on muu
Tunteet, ne on tuskaa
[Verse 2]
Tyytyväisyys on vaan laskettu onni
Mut rumpufilli rinnassa katkasee sen kompin
Jo unohtunu rytmi herättää zombin
Ajattelijalla toinen aivolohko onkin
Kas, voin kaavani heivata
Neuroosiketjuni keskeltä leikata
Naps, voin haavani teipata
Ei muistilappu rinnas enää tervettä feikata
Tää sama yksiö suurempi on
Nää seinät koitti puristaa must ihmiskuution
Äänettä muodostan huulille huulion
Se hämmästystä kuvaa, nyt myrskytuuli on
Mä ohjaan säätä mun mieleni alalla
Mut tyyntä en toivo vaik sontsa on jo hajalla
Mä otan kaiken vastaan, suu nyt ei mukista
Jos mä alan vapisemaa, tuu ja tukista
[Verse 3]
Tuikkivat tähdet mua odottaa saa
Kohti meen toista niin porottavaa
Oma aurinko oikee oma opo
Oma ilman omistusta, oma ilman logoo
Oma niinku oman itseni annan
Miehel ei oo maata, meri omistaa rannan
Hiekanmuruilla on yhteinen puu
Metsällä on taivas ja nyt auringolla kuu
Mä istun uupuneena sohvan pohjalla
Mul on outo tunne ettei jotain oo kohdallaan
Mut ehkä kaikki just on kohallaan ja se on outoo
Opeta mua antaa vaan sen kohtalon ohjailla
Samal ikkunalaudalla eri mies
Samalta se näyttää mut tiessään on ies
Se karisteli kivet harteilta pois
Ja lopetti ajattelun, ei se ajattelija muuten ois
Mä tulin kunnailta, mannut jäi taa
Suolanen sade kulmat kurtistaa
Ja ku tammen takaa, feromoni, ekstaasi
Näppäilen kieltäni, kitalaki plektrani
Taas kerran sohvalle soikion suljin
Sydämeni sirpaleiden reittiä kuljin
Ja säkäl säpäleistä ehjäksi saan taas
Murran puolet valmiista hedelmävaakaan
Annan sulle painavamman palasen
Paan oikeeseen käteeni vasemman lapasen
Angervotiel en enää yksinkää oo yksin
Ei mul oo yhtään mitään, voinko kanssas jakaa sen?
En omista omaisuuttani, se omistaa mut
Painajaisten rajalla pahimpia on aamut
Se on usvaa, uni on vaan mustaa, kuvitelma on muu
Tunteet, ne on tuskaa
[Verse 2]
Tyytyväisyys on vaan laskettu onni
Mut rumpufilli rinnassa katkasee sen kompin
Jo unohtunu rytmi herättää zombin
Ajattelijalla toinen aivolohko onkin
Kas, voin kaavani heivata
Neuroosiketjuni keskeltä leikata
Naps, voin haavani teipata
Ei muistilappu rinnas enää tervettä feikata
Tää sama yksiö suurempi on
Nää seinät koitti puristaa must ihmiskuution
Äänettä muodostan huulille huulion
Se hämmästystä kuvaa, nyt myrskytuuli on
Mä ohjaan säätä mun mieleni alalla
Mut tyyntä en toivo vaik sontsa on jo hajalla
Mä otan kaiken vastaan, suu nyt ei mukista
Jos mä alan vapisemaa, tuu ja tukista
[Verse 3]
Tuikkivat tähdet mua odottaa saa
Kohti meen toista niin porottavaa
Oma aurinko oikee oma opo
Oma ilman omistusta, oma ilman logoo
Oma niinku oman itseni annan
Miehel ei oo maata, meri omistaa rannan
Hiekanmuruilla on yhteinen puu
Metsällä on taivas ja nyt auringolla kuu
Mä istun uupuneena sohvan pohjalla
Mul on outo tunne ettei jotain oo kohdallaan
Mut ehkä kaikki just on kohallaan ja se on outoo
Opeta mua antaa vaan sen kohtalon ohjailla
Samal ikkunalaudalla eri mies
Samalta se näyttää mut tiessään on ies
Se karisteli kivet harteilta pois
Ja lopetti ajattelun, ei se ajattelija muuten ois