O L E N I I N K U O L E T by Euro Crack Lyrics
Ei aistii, ei kuolemaa
Kun mun sälekaihtimetkin nuorentaa
Ikuisen ittensä lähde, jää, lähde
Hengityslaitteilla sisustettu sielu
Toiveet on tukossa, kolikko ja nielu
Ja koko maailma on olemassa, jos joku on mukana kokemassa
Puno ympyräks nyöri ja sulka, et vitussa sieppaa mun unta
Kuka odottaa tarinoita todeksi, ku on vaa täällä käymäs ja palaa horisontiksi
Ei palkintoo, tyhjä arpa mikä diili
Teen kaikkeni, mutta joku päivä kuolen silti
Pokerinaama vakava takana palanu elämä milliks
Sokka irti katala todellisuus, edessä palava milli
Miten mä elän saattaa määrittää, sen miten mä kuolen
Mutta spekutus sikseen matkalla harhakuvien tuolle puolen
Se miten mä elämää kelaan, on tekevä musta niin vanhan tai nuoren
Ajatusteni suunta vetää mun elämän virtaa niiden puoleen
Elän täysillä, tai sit en
Molemmat puolet on surmaa
Kaikki on ehkä niin hyvin, et kerkeen huolestua turhaan
Mut ei ikinä mikään niin huonosti, et ei sitä koodii vois purkaa
Se miten mä nousen kuolleista on miten mä burnaan
Elämän aakkoset katutasolla opittu, vapauteen kaltareilta
Pilvilinnoista tiputettu elämänkouluun, ne suuttuu jumalkuvista, ihanteista
Kyl mä kestän, ei tähän kuolen
Ja jos kuolenkin, niin sittenpähä kuolen vaa
En haluu pelkää, sen päätin jo nuorena
Mitä tapahtuuki, sen näkee vasta huomenna
Aina pyrkiny olemaa nii ettei ois vaa olevinaan
Mennä menoja omiaan, tehdä tekoja omillaan
Olla hyvillää, tulla hyvissä, niin ylämäissä kuin syvissä
Nauttii yksin ku ois sylikkäin
Elämää ylistän
Tänne synnytty sateessa ja toivotaa vaa, että se tulvis yli jossakin vaiheessa
Et se kulkis yli näist -- et putsais sun reittis pois kaikesta shaissesta
Eihän se olis ees nii vaikeeta, hymyillä kaikille ilman mielipiteitä
Kiertää tää, mennä ohi sivuraiteelta, elää valheessa et on muka antanu kaikkensa
Jos vaan katot sormien läpi, kyl se valuu pois sormien välistä
Avannu vasta ku kaikki on oikeesti karannu käsistä
Eikä ne asiat muutu, muutu ennenku sä
Muutut ennenku sä alat taas hengittämään
Mun kroppa on mun kiesi, ikkunoita aistit
Äly on kuski, takapenkil meitsi
Eli tietosuus fiilistelee, taustalla kaikkee hiljaa katselee
Se ei oo basso mikä tärinän tekee, helevetin monivärisee hetkeen
Ku takakontista piilosta huutaa alitajunta
Se ehdottelee kommentoi, ei välillä alykää ymmärrä noit
Turinoi, törinöi, epämääräsii örinöi
Ja toises etupenkis määräilee, istuu vöis
Siihen on tunkenu ego, nyt se yrittää kuskille kertoo
Ketä me ollaa, mistä me tullaa, mitä me halutaa mitä ne huutaa yrittää saada itsensä uskomaan jähmettymään ja takertumaan
Muistista sen jutut kumpuaa, turpa kiinni koko porukka
O l e n i i n k u o l e t........
Kun mun sälekaihtimetkin nuorentaa
Ikuisen ittensä lähde, jää, lähde
Hengityslaitteilla sisustettu sielu
Toiveet on tukossa, kolikko ja nielu
Ja koko maailma on olemassa, jos joku on mukana kokemassa
Puno ympyräks nyöri ja sulka, et vitussa sieppaa mun unta
Kuka odottaa tarinoita todeksi, ku on vaa täällä käymäs ja palaa horisontiksi
Ei palkintoo, tyhjä arpa mikä diili
Teen kaikkeni, mutta joku päivä kuolen silti
Pokerinaama vakava takana palanu elämä milliks
Sokka irti katala todellisuus, edessä palava milli
Miten mä elän saattaa määrittää, sen miten mä kuolen
Mutta spekutus sikseen matkalla harhakuvien tuolle puolen
Se miten mä elämää kelaan, on tekevä musta niin vanhan tai nuoren
Ajatusteni suunta vetää mun elämän virtaa niiden puoleen
Elän täysillä, tai sit en
Molemmat puolet on surmaa
Kaikki on ehkä niin hyvin, et kerkeen huolestua turhaan
Mut ei ikinä mikään niin huonosti, et ei sitä koodii vois purkaa
Se miten mä nousen kuolleista on miten mä burnaan
Elämän aakkoset katutasolla opittu, vapauteen kaltareilta
Pilvilinnoista tiputettu elämänkouluun, ne suuttuu jumalkuvista, ihanteista
Kyl mä kestän, ei tähän kuolen
Ja jos kuolenkin, niin sittenpähä kuolen vaa
En haluu pelkää, sen päätin jo nuorena
Mitä tapahtuuki, sen näkee vasta huomenna
Aina pyrkiny olemaa nii ettei ois vaa olevinaan
Mennä menoja omiaan, tehdä tekoja omillaan
Olla hyvillää, tulla hyvissä, niin ylämäissä kuin syvissä
Nauttii yksin ku ois sylikkäin
Elämää ylistän
Tänne synnytty sateessa ja toivotaa vaa, että se tulvis yli jossakin vaiheessa
Et se kulkis yli näist -- et putsais sun reittis pois kaikesta shaissesta
Eihän se olis ees nii vaikeeta, hymyillä kaikille ilman mielipiteitä
Kiertää tää, mennä ohi sivuraiteelta, elää valheessa et on muka antanu kaikkensa
Jos vaan katot sormien läpi, kyl se valuu pois sormien välistä
Avannu vasta ku kaikki on oikeesti karannu käsistä
Eikä ne asiat muutu, muutu ennenku sä
Muutut ennenku sä alat taas hengittämään
Mun kroppa on mun kiesi, ikkunoita aistit
Äly on kuski, takapenkil meitsi
Eli tietosuus fiilistelee, taustalla kaikkee hiljaa katselee
Se ei oo basso mikä tärinän tekee, helevetin monivärisee hetkeen
Ku takakontista piilosta huutaa alitajunta
Se ehdottelee kommentoi, ei välillä alykää ymmärrä noit
Turinoi, törinöi, epämääräsii örinöi
Ja toises etupenkis määräilee, istuu vöis
Siihen on tunkenu ego, nyt se yrittää kuskille kertoo
Ketä me ollaa, mistä me tullaa, mitä me halutaa mitä ne huutaa yrittää saada itsensä uskomaan jähmettymään ja takertumaan
Muistista sen jutut kumpuaa, turpa kiinni koko porukka
O l e n i i n k u o l e t........